Haasteita tarjoaa myös Meripohjola-hanke ja sen yhteydessä suoritettava tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto. Yksinkertaistaen: Tutkinto suoritetaan tekemällä omaa työtä tietyn projektin parissa ja dokumentoimalla se. Nerokasta! Ensimmäisen lähijakson perusteella olen äärimmäisen innostunut ja inspiroitunut koulutuksesta. Luovassa ympäristössä ajatukset liihottelevat, aika juoksee kuin hirvi ja ainakin omalla kohdallani myös itseluottamus omaan tekemiseen saa nostetta ja kehittyy.
Tehtävämme on valita tuote tai palvelu ja kehittää siitä toimiva konsepti. Lähdin koulutukseen nollatilanteesta, mutta jo ensimmäisen kolmen tunnin aikana olin kirjannut muistikirjaani yhdeksän (!) kehityskohdetta. Iltaan mennessä listallani oli jo yksitoista asiaa. Seuraavana aamuna käskytin itseni seulomaan esiin top kolmosen. (Viidessä minuutissa, intuition pohjalta! Sankarillinen suoritus!)
Minulla on puolitoista vuotta aikaa rakentaa täydellinen tuote. Jotta en päästäisi itseäni liian helpolla, aion rakentaa kaksi. Kunkin toimijan oman tuotekehitystyön rinnalla kulkee yhteinen Meripohjola-hanke, jolta toivon ennen kaikkea työkaluja muutokseen yhteistyöstä yhteisöllisyyteen. Pidän erityisen paljon hankkeen lähtökohdasta: Meripohjola on mielenmaisema. Mielestäni abstrakti, tulkinnanvarainen lausahdus antaa meille osallistujille rajattomat mahdollisuudet luoda hankkeen puitteissa mitä ikinä haluamme. Meripohjola on yhtä lailla tuotekehitystyön alla kuin omatkin ideamme, mutta sen me teemme kaikki yhdessä. Puolessatoista vuodessa? Miksikäs ei!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti